K U U K A U D E N    S A N A                    Uskontunnustus

 

 

Kesäkuu

Kasvualustani:

Siellä se on, kasvualustani: korven kainalossa, suhisevien metsien siimeksessä. Pehmeiden, syvän vihreiden sammaltyynyjen ja valkoisten jäkäläkallioiden ihastuttavissa lapsuuden leikkitantereissa.

Suopursujen huumaavassa, kesäkuumassa tuoksussa uimapolun varrella, havunneulojen pienissä pistoissa paljaisiin lapsen jalkoihin. Kylätien ratisevan hiekan karheudessa kiirehtivän askeleen alla.

Se on myös ahon laitojen mansikkakätköissä, mustikkamättäissä, vadelmapensaiden kutsussa, ja mesimarjankin kypsyessä tienreunassa. Se on vaatimattomien, suojassa kasvavien kukkien loistossa; kissankellojen kilinässä, kurjenpolven nyökkäyksessä, päivänkakkaran iloisessa ilmeessä. Sinisen korkean taivaan alla, ihmeellisessä,  ihanassa kesässä.

Kasvualustani on myös syyspuolukoiden punaisissa poskissa, haavanlehtien havinassa kullankeltaisessa väriloistossaan koulutien varrella. Se on sateen ropinassa, tuulen ulvonnassa myrskyn rajamailla, pimenevissä illoissa ja pelottavissa hahmoissa kotipolkua kompuroivan lapsen kiirehtiessä kodin lämpöön, suojaan..

Se on talven lumituiskuissa ja purevissa pakkasissa, upottavassa uus-lumessa, teissä tietymättömissä. Se on kirkkaan tähtitaivaan alla, kuutamon kajossa, sinisessä yössä. Timantteina hohtavalla, kantavalla keväthangella,  suksien suihkeessa, kelkan kohinassa; suuressa mäessä, pienessä mäessä.

Mutta se on myös kevään aavistuksessa, valon kajossa, puron lirinässä lumien alkaessa sulaa. Se on tulvalampien pelottavissa, mustissa syvyyksissä, pienten saappaiden astunnassa kelirikkoisella, kuraisella kylätiellä. Se on muuttolintujen paluussa Pohjolaan, valkovuokkojen ja rentukoiden iloisessa tervehdyksessä, omenapuun ja kielon huumaavassa tuoksussa. Onnellisessa olossa, puhtaassa luonnossa,  kaiken kauniin keskellä.

Niin, siinä on kasvualustani rakkaassa Suomen maassa… Kuinka kiitänkään sinua, Herrani!

Eija Pitkänen

 

Toukokuu 

Palasimme juuri Suomesta. Takana vaiherikas  viikko iloineen ja suruineen.

Sukulaisten tapaaminen ja näkeminen antaa uutta voimaa ja iloa elämään. Läheistemme lähtö ajasta iankaikkisuuteen aina puhuttelee meitä jokaista. Raamattu antaa selkeät linjat ihmisten elämälle. Aika on syntyä ja aika kuolla. ( Saarn. 3:2 ) Elämän aikana meille jokaiselle syntyy erilaisia tuloksia: se mitä saamme aikaan on siitä kiinni, kuinka asioimme elämällämme. Kun ihminen poistuu ajasta, hänen työnsä on tehty. 

Uskova ihminen on voimallinen vaikuttaja tässä ajassa. Hän kohtaa toisia ihmisiä välittäen valoa, mikä tulee taivaasta. Hän näkee toisten tarpeita auttaen taivaallisen viisautensa avulla, mitä hän ammentaa Jumalan Sanasta. Hän välittää rakkautta, mihin on itse kytketty Jeesuksen uhrin kautta. Golgatalla avatun armon perusteella. Hän jatkaa puhumistaan vielä kuoltuaankin. 

Raamatussa lukee Hebr. 11:4  ” Koska Abel uskoi, hän sai vanhurskaudestaan todistuksen, kun Jumala otti vastaan hänen lahjansa ja uskovana hän puhuu vielä kuoltuaankin.”

Abel asioi elämässään viisaammin kuin veljensä Kain. Näin Jumala osoittaa, että elämämme täällä ajassa sisältää suuren merkityksen, kuinka toimimme ja mitä pidämme tärkeimpänä. 

Kun kirjoitamme tai piirrämme on kynällä suuri merkitys. Millainen on jälki, se riippuu kynän terästä. Vaimoni iäkäs äiti pääsi taivaseen. Oli suorastaan liikuttava kokemus, kun hautajaisten jälkeen illalla olimme koolla, ja siinä hetkessä eräs ystävä löysi elämäänsä Jeesuksen. Häntä puhutteli edesmenneen Jumalan pavelijattaren antama todistus ja teot.

Näin toteutui Jumalan Sana: uskova puhuu vielä kuoltuaankin. 

Ihminenkin eläessään  tuottaa kaiken aikaa jälkeä. Kun luet tätä kirjoitusta pysähdy hetken ajaksi miettien, millaista on minun elämäni jälki?  Jos se ei miellytä sinua niin muista, Jeesuksen kanssa olet aina turvassa. Hänen seurassaan syntyy kestävää jälkeä. Jeesus kärsi ristin häpeästä välittämättä siksi kulkiessamme Hänen kanssan, me olemme voittajan puolella.

Heikki Virtanen

 

Huhtikuu

Kevät on sana, joka talven jälkeen tuo ihmismieleen uuden toivon. Talven valju, väsynyt mieli elpyy auringon valaistessa ja lämmittäessä. Tuntuu kuin kevät olisi taas uusi ja ainutlaatuinen yllätys, vaikka jokainen lukutaitoinen on ehtinyt elää jo monta kevättä…

Joku ajattelija on todennut: ” On kaksi tapaa elää elämänsä. Joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä, tai niin, että kaikki on yhtä ihmettä.”

Kevät tuo taas esiin vihertävän nurmen, kukkien väriloiston ja lintujen ahkerat pesäpuuhat. Jumala on todella luonut kaiken kauniiksi rakastamaansa ihmistä varten.

Pääsiäinen osuu tänä vuonna juuri tähän heräävään kevätkuukauden puoleen väliin. Onko kauniimpaa aikaa tälle suurimmalle ilosanomalle, joka tulee saman rakastavan Jumalan sydämeltä, ja kiteytyy näihin raamatunsanoihin:  ”Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainutsyntyisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.”  Joh. 3: 16 (Raamattu kansalle käännös).

Mihin Jumala Poikansa antoi?

Raamattu vastaa: ”Hänet tehtiin synniksi meidän tähtemme”  2. Kor. 5: 21 ts. Jumala antoi laittaa Jeesuksen päälle kaikkien meidän syntimme; ensimmäisen ihmisen synneistä maan päällä elävän viimeisen ihmisen synteihin asti…

Ja mikä ihmeellistä, niin jo 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää elänyt Vanhan testamentin profeetta Jesaja näki nämä tapahtumat, joista kertoo Jesaja 53: 3-5: ” Hän oli halveksittu ja ihmisten hylkäämä, kipujen mies ja sairauden tuttava, jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät, halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

” Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän kärsi. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta häntä haavoitettiin meidän pahojen tekojemme tähden…”   Kuka meistä olisi toiminut näin? Ei kukaan, tämä oli mahdollista vain Jumalan Pojalle.

Tähän sovitustyöhön uskomalla saadaan synnit anteeksi tänäkin päivänä. Jeesuksen tähden Jumala antaa anteeksi sinulle ja minulle.

Voimme iloiten sanoa: ” Jos siis joku on Kristuksessa, hän on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle!” 2. Kor. 5: 17

Tätä ilosanomaa julistaa pääsiäinen, ja luontokin yhtyy omalla loistollaan vahvistamaan, että valo voittaa pimeyden!

Eija Pitkänen

 

Maaliskuu 

Maaliskuu on jo viite kevääseen. Olemme hurjaa vauhtia saapumassa kohti kevätpäiväntasausta.

Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Se puhuu siitä, että valo voittaa. Kevätpäiväntasauksen jälkeen päivät ovat pohjoisella pallonpuoliskolla öitä pidempiä, eteläisellä puoliskolla sensijaan päin vastoin.

Pitkän pimeän ajan jälkeen on suorastaan juhlallista saada nauttia auringonvalosta. Ilmojenkin lämmetessä alkaa mielen alueiden kiemuroissa näkyä sen suuri merkitys. Elämä alkaa orastamaan. 

Jeesus mainitsee itsestään seuraavalla tavalla: Minä olen valo, olen tullut maailmaan siksi, ettei yksikään joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen.

 Jo maailman luomisen yhteydessä Jumala sanoi sanat: tulkoon valkeus. Aurinko alkoi tuomaan valoa ja lämpöä maan kamaralle. Samalla tavoin Jumalan rakkaus ihmistä kohtaan heijastuu valona jokaisen ihmisen elämään. Jeesus tuli valona maailmaan tuomaan ihmiselle mahdollisuuden vaeltaa valkeudessa. Tämä Jeesus- valo tuli meitä lähelle. Tuon valon piiriin pääsee Raamatun sanan mukaan uskomalla Jeesukseen. 

Elämme kaikin tavoin haasteellisessa ajassa. Lähetystyö on kautta historian ollut uskovien sydämen haaste. Jeesuksen omat ovat kulkeneet maapallon eri osissa  kertomassa Hänen armahtavasta rakkaudestaan. Sadat miljoonat ihmiset ovatkin jo päässeet tämän valon piiriin.

Aika jota parhaillaan elämme, on tuonut lähetyshaasteet käsiemme ulottuviin. Ihmisiä elää tänä aikana enemmän kuin koskaan ennen omien synnyinmaittensa ulkopuolella syystä tai toisesta. Evankeliumi kuuluu jokaiselle. Jumala ei erottele ihmisiä, vaan hän rakastaa jokaista. Siksi tuon rakkauden kutsu on niin syvälle luotaavaa, että sen halu on tavoittaa jokainen ihminen kaikkialla maailmassa. 

Paikkakunta jossa elät on sinun lähetyskenttäsi. On jonkinverran niitä, jotka menevät kaukomaille tänä aikana lähetystyöhön. Sinä ja minä voimme tehdä yhtä arvokasta työtä ollen Jumalan lähettinä, omalla kotiseudullamme. Sinun asuinkaupunkisi tai kotikuntasi siirtolaiset kaipaavat kuulla toivon sanomaa. Moni heistä on pakon sanelemana joutunut jättämään rakkaan kotinsa ja siirtymään tuntemattomaan paikkaan. Tämä siirtymävaihe on kuitenkin koitunut monille suureksi voitoksi, kun on saanut ottaa Jeesuksen elämäänsä. 

On hyvä oppia kaiken aikaa uutta. Lähetystyön arvo ei laske yhtään siitä, että sinä tavaoitat evankeliumilla naapuriasi. Vaikka hän olisi  vieraskielinen, on hän Jumalan luoma. Raamattu sanoo: Ristillä kuollessaan Jeesus omassa ruumiissaan sai aikaan sovinnon Jumalan ja näiden molempien välille ja teki näin lopun vihollisuudesta. Hän tuli julistamaan rauhaa teille, jotka olitte kaukana, ja rauhaa niille, jotka olivat lähellä. Hän on avannut meille molemmille pääsyn Isän luo, yhden ja saman Hengen johdattamina. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia , vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. 

Kun syntiinlankeemuksessa vihollinen hajoitti yhteyden ja perhe hajaantui pois Jumalan yhteydestä, niin Jeesuksessa meidät yhdistetään jälleen yhdeksi. Meillä on vastuu  lähimmäisistämme. Kun pidämme esillä elämän Sanaa, saamme loistaa kuin tähdet taivaalla. 

Heikki Virtanen

 

HELMIKUU 

Olemme jo kevättalvessa, vaikka lunta juurikaan ei näy missään. Ilmasto puhuu puolestaan. Sään kosteus ja kylmyys osoittavat, ettei aurinkokaan vielä saa voimallaan lämpöään Pohjolan ylle. Kuitenkin kuljemme kohti kevättä ja edessämme on taas valoisampaa aikaa. 

Mieleeni laskeutui ajatus siitä, kun Jeesus puhui kansalle sekä opetuslapsilleen antaen tietoa tulevasta. Hän puhuu siitä, että maailma vihaa teitä, siis Jeesukseen uskovia. Sitten hän sanoo, että minä menen pois Isän tykö. Kuitenkaan kaiken tämän jälkeen hän ei jättänyt ketään meitä orvoiksi.

Joh. 15:26 ” Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. Jeesus painottaa sitä, että hänen pois menonsa on kaikille hyödyksi.  Joh. 16:7 hän jatkaa että ”ellen mene, ei Puolustaja voi tulla luoksenne.” 

Kun Jeesus palasi Isän tykö, hän piti lupauksensa. Tänään saamme kokea Pyhän Hengen läsnäoloa, eläen sen totuudellisessa ohjauksessa. Ajallisessa elämässään ihminen joutuu etsimään moniin kysymyksiin vastauksia. Maallisen viisauden turvin saattaa moni juttu tuntua vaikealta päättää, mutta Pyhän Hengen kautta saatu valo avaa monia asioita. Jumalan Sana on oppaamme tiellä ja Pyhä Henki avaa juuri tätä Sanaa jokaiselle etsivälle ihmiselle. 

Pyhä Henki tuli osoittamaan että maailma on väärässä.  Joh. 16:8-9 ” hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio. Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun ( Jeesukseen ) . Tämä on vaikea paikka monelle ihmiselle. Muotokristillinen opetus on ollut paljon laveampaa.  Muuta tietä emme voi käyttää kuin Jeesus. Uskomalla Jeesukseen ihminen pelastuu. Vanhurskaus tulee julki siinä, että Jeesus palasi voittajana Isän luo täytettyään kaiken tehtävänsä ja uhrattuaan elämänsä Golgatan ristillä. Tämä takaa jokaiselle joka uskoo Jeesukseen ”syyttömäksi julistetun tilan”.  Tuomio tulee siinä, että tämän maailman valtias, pahuuden ruhtinas on tuomittu. 

Jumalan lapsena saan kiittää siitä, että Jeesus julisti minut verensä kautta syyttömäksi. Antoi minun sisimpääni Pyhän Hengen, joka johtaa tuntemaan koko totuuden. Jeesuksen seuraajat kulkevat kohti iankaikkista elämää, kun taas ilman Jeesusta olevan päämäärä on iankaikkinen ero Jumalasta. Lukijani, valitse oikein, tartu Jeesuksen opetukseen ja omista todellinen päämäärä. Kun mietit, että mitä tietä tulisi kulkea varmistaakseen turvatun tulevaisuuden vastaus on että valitse Jeesus. Toinen tie vie kadotukseen ja sen eteen ei tarvitse tehdä mitään. 

Heikki Virtanen

 

Tammikuu 2017 

Uusi vuosi on juuri alkanut ja mennyt on taakse jäänyttä elämää. Viime vuosi kaikkine asioineen on jäänyt historian kirjoihin. Viime vuodelle tehdyt lupaukset tuli lunastettua tai sitten ei. Varmasti on parempi pitää silmät luotuina edessä olevaan kuin haikailla aina menneitä. Se mitä olemme saaneet elämällämme aikaan on tapahtunutta toimintaa.  Jos tehdyt asiat jäävät jotenkin kaivelemaan  niin on hyvä selvittää ja sopia kaikki, mikäli mahdollista. Tärkeää on alkaa uusi vuosi puhtaalta pöydältä, Jumalan armossa ja rakkauden ohjaamana. 

Raamattu, Jumalan Sanan ominaisuudessa avaa meille aina toivoa. Kun lukee Raamattua, ei koskaan jää tyhjää ja toivotonta tuntua sen antimista. Siellä on ohjeita, kehotuksia, toivoa ja voimaa jokapäiväisten elämäntilanteiden ratkaisuihin. Jumala johtaa ihmistä aina avaralle. Jos olet menossa ikäänkuin umpikujaan, niin mitä suurimmalla todennäköisyydellä olet valinnut tiesi itse. Herran johdossa on kyllin valoa, turvaa, tietoa ja viisautta vaeltaa suoraa ja selkeää tietä. 

Jumala kutsuu jokaista ihmistä kokosydämisyyteen. Meidän jokaisen sydämen hallintapaikasta käydään taistelua. Monet tekijät haluaisivat olla ylimpinä neuvonantajina ihmisen elämässä. Paras ohjaaja on Jumalan Pyhä Henki jonka tulisi saada valonnäyttäjän paikka meidän sisäiseen elämäämme. Pyhä Henki ohjaa Jumalan Sanan kautta meitä kulkemaan parasta tietä kohti iankaikkisuutta. Tuo paras tie ei aina ole helpoin tie mutta se on varmin, koska Herra antaa Henkensä kautta meille takuut, että minun sanani ei koskaan katoa. 

Vaikka mielestämme olemme eläneet hyvää ja ansioitunutta elämää, palvelleet toisamme ja auttaneet heikko-osaisia, ei se kuitenkaan vapauta meitä ohittamaan Sanan totuuksia. Room. 14:12 sanoo, että niin on siis meidän jokaisen tehtävä Jumalalle tili itsestämme. Kerran meistä jokainen saapuu tuon suuren valtaistuimen eteen jossa kuulemme totuuden kaikesta elämämme toiminnasta. Tärkeintä onkin, että olet saanut Jeesuksen veren kautta syntisi anteeksi. Jumalan lapsena  saavutaan  palkkatuomiolle ja siellä meidät palkitaan kaikesta vaivannäöstä. 

Harrastelu hengellistena asioiden parissa ei saa aikaan pysyvää. Eläminen niissä sitävastoin tuottaa hedelmää. Moni ponnistaa ja pinnistää itsetietoisina vaeltaen ilman Jumalan todellista syyttömäksi julistamisen armoa. Pelastus Kristuksessa on lahja kaikille. Room. 10:3 sanoo: ” Sillä kun he eivät tunne Jumalan vanhurskautta, vaan koettavat pystyttää omaa vanhurskauttaan, eivät he ole alistuneet Jumalan vanhurskauden alle”. 

Jeesus julistaa syyttömäksi jokaisen joka uskoo Häneen! 

Heikki Virtanen

 

Joulukuu 2016 

Adventtiaika on jälleen tullut valoineen tähän synkkään vuodenaikaan. Odotamme Vapahtajamme Jeesuksen syntymäjuhlaa, joulua. Mutta odotuksemme kohteena ei ole ainoastaan tämä ulkonainen juhlapyhä, vaan saamme odottaa itseään Jeesusta Kristusta tulevaksi.Hän ei tule enää tallin seimeen syntyen pienenä lapsena, vaan Hän tulee Kunnian Kuninkaana ja Herrojen Herrana, lopullisen Rauhan aikaansaattajana tähän pimeään maailmaan.

Matteuksen evankeliumissa 24: 36 Jeesus itse opettaa takaisintulostaan: ”Mutta sitä päivää tai hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit, eikä Poika, vaan Isä yksin.”

”Valvokaa siis, sillä ette tiedä minä hetkenä teidän Herranne tulee. Mutta sen te ymmärrätte, että jos talon isäntä tietäisi, millä yön hetkellä varas tulee, hän valvoisi, eikä antaisi murtautua taloonsa. Sen tähden olkaa tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.” Matt. 24: 42-44.

Adventti on siis myös valvomisen aikaa hengellisessä merkityksessä.

Jeesus jatkaa: ”Kuka siis on uskollinen ja viisas palvelija?...Mutta jos palvelija on paha, hän sanoo sydämessään:” minun herrani viipyy ” ja hän alkaa lyödä palvelustovereitaan, ja syö ja juo juopuneiden kanssa. Mutta päivänä, jota hän ei aavista, ja hetkenä, jota hän ei tiedä, hänen herransa tulee ja hakkaa hänet kappaleiksi ja määrää hänelle saman osan kuin tekopyhille. Siellä on itku ja hammasten kiristys.” Matt: 24: 45, 48-51

Sanomme ehkä: ” enhän minä, mutta kun tuo toinen”…voimme lyödä toista arvostelun ruoskalla, pahansuopuuden piiskalla ja juopua tekopyhyyden hengestä samanmielisten ryyppyseurassa.

Jeesus kertoi vertauksen kahdesta miehestä. Ensimmäinen rukoili: ” Jumala, minä kiitän sinua, etten ole kuin muut ihmiset, ..” –nuo väärintekijät.- Tämä oli tekopyhän rukous. Toinen rukoilija ei rohjennut kohottaa katsettaan taivasta kohden, vaan sanoi: ”Jumala, ole minulle syntiselle armollinen.” Jeesus sanoi:” Tämä meni kotiinsa vanhurskautettuna, tuo toinen ei…”  Luuk.18: 9-14

Haluaisin olla kuin tuo jälkimmäinen rukoilija. Erheeni ja syyllisyyteni myöntäen aina palata Jeesuksen turviin, sillä Hänellä on paljon anteeksiantamusta. Sana opettaa: ”joka syntinsä tunnustaa ja hylkää, se saa armon.”

Jeesuksen opetuksen mukaan katumattoman tekopyhän osa on kauhea.Heidän opistaan Jeesus varoitti omiaan. Eivätkö juuri nämä ihmiset ristiinnaulinneet Herran, luullen olevansa Jumalan palvelijoita…Ja kuitenkin ; juuri tätä varten Joulun Herra syntyi tähän pimeään maailmaan. Hän sovitti syntimme ristinkuolemallaan.

Sentähden: pankaamme täysi toivomme siihen armoon, joka meille annetaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä. ( 1.Piet. 1: 13.).. sillä ei Jumala määrännyt meitä vihaan, vaan saamaan pelastuksen meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta.( 1.Tess. 5: 9 )

Jeesus sanoo myös: ” Älköön teidän sydämenne olko levoton. Uskokaa Jumalaan, uskokaa myös minuun. Minun Isäni kodissa on monta huonetta. Ellei niin olisi, sanoisinko teille, että menen valmistamaan teille sijaa. Vaikka minä menenkin valmistamaan teille sijaa, tulen takaisin ja otan teidät luokseni, että tekin olisitte siellä, missä minä ole.”

Aamen, tule Herra Jeesus !

Siunattua adventtiaikaa!  

Eija Pitkänen

 

 

Marraskuu

Vuodenaikojen vaihtuessa  määrätyt kuviot toistuvat vuosittain elämässä. Syksy riisuu luonnon   värikkyydestään ja talven tuulet alkavat puhallella nurkissa. Auton käyttäjät joutuvat taas vaihtamaan kesärenkaat talvirenkaisiin. Yön kylmetessä  tienpinnat tulevat liukkaiksi. Erilaiset huoltotyöt on suoritettava ja tiivistykset tarkistettava, ettei kylmyys aiheuta vaikeuksia. 

Raamattu on täynnä elämän viisautta. Siellä on ihan käytännön läheisiä ohjeita. Saarn. 10:10 sanoo, että jos rauta on tylsynyt, eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta. 

Nuorena miehenä olin evankeliumin työssä Suomen Lapissa. Vieraillessani eräässä kodissa, tuli puheeksi että olisi pieni nurmiläntti joka on kasvanut pitkää heinää. Monien sairauksien runtelma talon isäntä kysyi että voisinko auttaa asiassa. Niin ryhdyttiin tuumasta toimeen. Työvälineeksi annettiin  viikate ja se terotettiin oikein partaveitsen teräväksi. Kun otin sen käsiini ja aloin niittämään, niin huomasin että kyseinen työkalu liikkui kuin itsestään. Heinät katkesivat käsittämättömän helposti. Oikeaoppinen kuntoonpano oli viisautta. 

Elämän tietä käydessämme saatamme joutua vastatuuleen. Monet asiat voivat hiertää ja vastustaa. Jos Jeesus ei ole elämämme purressa on kulku silloin päämäärätöntä. Kun elämän meri heittelee pientä ihmistä, on vain yksi kohde josta todellisen avun voi saada. Jeesus tuli meitä varten. Hän kuoli miedän rikkomustemme tähden ja lunasti meidät omalla verellään Jumalan lapsiksi. Hän kysyy sinulta, tahdotko tulla hänen huolenpitonsa suojaan. Ihan samoin kuin pieni poika kalareissulla veneessä kokee turvallisuutta vaikka laineet lyövät uhmaavasti kohti laitoja. Hän tietää että isä on veneessä.  Oli tuulinen tai tyyni kulkusi, onko taivaallinen Isä sinun veneesi ohjaimissa? 

Psalmin kirjoittaja luvussa 91 kuvaa turvaa Jumalan suojassa kaiken kattavaksi todeten:  Sinun turvanasi on Herra, sinun kotisi on Korkeimman suojassa.  Vähän aiemmin  alussa puhutaan kuinka Hän pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta. Hän levittää siipensä yllesi ja sinä olet turvassa niiden alla. Hänen uskollisuutensa on sinulle muuri ja kilpi. Et pelkää yön kauhuja etkä päivällä lentävää nuolta. Eikä mitään muitakaan vitsauksia jotka kulkevat kulkutauteina tai epidemioina.

Meidän Herrammme suojaa meitä vihamiehiltämmekin. Hän on suuri kaikkivoipa Jumala joka on luonut ihmisen. Turvaa Häneen kaikilla teilläsi. 

Heikki Virtanen